Neuvola, netti ja kirjalliset synnytys- ja vauvamateriaalit väittävät, että näillä viikoilla vauvat tyypillisesti asettuvat alemmas kohdussa. Nyt syntyviä pidetään ihan täysiaikaisina vauvoina. Jotkut vauvat jopa kiinnittyvät lantioon niin sanotusti lähtökuoppiin.
Ei meidän mussukka!
Pieni oli jo ollut pää alaspäin parikin viikkoa, mutta alkoi sitten ilmeisesti kaivata näkökulman muutosta. Nyt onkin sitten ollut aika ahtaat oltavat äidillä, kun vauva on niin ylhäällä kuin vaan pääsee. Välillä käydään keskemmällä kohtua olemassa poikittain.
Hän ei siis omasta mielestään ole syntymässä kovinkaan pian. Äidin kroppa sen sijaan alkaa hiukan uskoa syntymän mahdollisuuteen. Koin nimittäin pääsiäissunnuntaina ensimmäiset harjoitussupistukset. Tosin piti hetken pohtia, että mitäs tämä nyt mahtaa olla, ennen kuin keksin olotilan vastaavan kuvauksia supistuksista. Olimme juuri autossa puolimatkassa sukuloimaan ainakin tunnin matkan päässä kaikesta ja ratissa ollut mies hiukan hermostui supistelutiedosta. Siinä sitten vakuuttelin, että ei tässä varmaankaan ole tosi kyseessä, kun ei nämä mitään kivuliaita tai säännöllisiä ole.
Toistaiseksi siis lapsi johtaa äidin kroppaa 1-0. Aika taitaa kuitenkin tässä mittelössä olla minun puolellani siinä mielessä, että perimätieto väittää kaikkien tulleen jossain vaiheessa ulos. Eikä vielä ole kiire. Ole vaan vielä siellä, jos haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti