Edellisen postauksen jälkeen aloin pohtia, mitkä tavarat sitten pelastavat vauvaperheen vanhemmat.
Mieleen ei tullut oikeista tavaroista paljoakaan. Sänky on toki tärkeä, varsinkin kun siinä vanhemman viettämä aika on rajallinen. Sohva, telkkari ja lehtipino ovat hyviä maratonimetyksiin (ei, neitimme ei ole päässyt yli vaiheesta, jossa syödään tunti kerrallaan. Ainakin minulle uskotellaan, että se olisi vain vaihe...).
Sitten aloin kuvitella asioita, joista olisi hyötyä.
Kotikäyttöön sopiva nenämahaletku tai muu viritys, jolla äitiin voisi vain tuupata ravintoliuosta. Ei olisi huolta siitä, että ehtiikö sitä ruokaa ikinä laittaa tai varsinkaan syödä.
Vaihtoehtoisest edes jääkaappi ja kuivakaappi, jotka osaavat itse tilata nettikaupasta
täytettä tyhjentyessään. Nämä superkaapit osaisivat toki myös varioida
ruokalistaa ja huolehtisivat kasvisten ja hedelmien syömisestä.
Pyykkikone, joka pesuohjelman loputtua myös kuivaisi vaatteet. Tällaisiahan onkin, mutta ei meillä vaan. Meillä täytyy yrittää muistaa, että märät pyykit ovat edelleen siellä koneessa ja ne pitää itse ripustella narulle.
Väline, joka hellävaraisesti pitäisi tutin vauvan suussa tai nostaisi sen takaisin, kun ipana inisee sen tippumista. Sama laite tietysti huomaamatta nappaisi imuttimen pois, kun tarvittu viiden minuutin rauhoittuminen sen avulla on saavutettu ja lapsonen on unessa.
Jotain teknistä materiaalia olevia imetyspaitoja, jotka hylkivät puklua ja sen saisi kätevästi pyyhkäistyä kostealla pois.
Kaikki nämä voitaisiin toki korvata loistavasti au pairilla tai muulla kodinhoitajalla. Oikeassa ihmisessä olisi sekin hyvä puoli, että sille voisi vielä valittaa väsymyskiukkuaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti