Kesä ja kahluuallas - eikä niinkään tietokoneella roikkumista.
Lapsikin kasvaa ihan tuossa itsekseen: matkimalla.
Neiti osaa muun muassa "pestä" itsensä, eli ottaa vettä käteensä ammeesta tai suihkusta ja hieroa sillä itseään. Samoin aurinkorasvan levitys on jo ihan hallussa, tätä myös stimuloidaan suljetun pullon kanssa. Puhelinkäyttäytyminen on hioutunutta. Mikä tahansa esine korvalle ja sitten kävellään ympäriinsä ja pidetään älinää ja ynähdellään puhelimeen. Jos käytössä on näppäimiä (eli leluna on kaukosäädin, oma puhelin tai vanhemmilta salaa napattu puhelin), lähetetään välillä tekstiviestejä.
Uusien asioiden maistelussa esimerkki on ainakin meillä lähes pakollinen. Ainakin muutama kerta pitää katsoa, kun muut syövät, ennen kuin edes harkitaan itse maistamista.
Matkimalla oppimisessa on kuitenkin yksi puute. Siten ei ilmeisesti opita ei-tekemään jotain. Lapselle ei tule mieleen matkia vanhempien tapaa olla heittämättä syömäänsä leipää lattialle tai olla kuljettamatta kenkiä eteisestä sängylle. Vastakkaisesta esimerkistä huolimatta hän kirkuu kuin syötävä nähdessään sauvasekoittimen. Ja muutenkin on aika usein ainoa, joka tilanteissa kirkuu kuin syötävä.
Nyt taidan lähteä katsomaan oppisiko lapsi mallista loikoilemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti