Ohhoh, onpas taas ollut olevinaan kiire. Mietin jo, että pitäisi tehdä jotain seurantaa, että mihin se kaikki aika menee ja kirjoittaa sitten siitä. Ongelmaksi muodostui toki se, että sellaisen seurannan tekemiseen menisi aikaa ja aika tehdä mitään on jo johonkin kadonnut... Katsotaan jos onnistuu tuonnempana.
Lisäksi mietin, että blogitekstit voisi tulevaisuudessa näppärästi siirtää suoraan aivoista tänne. Sitten muistin, että tämä on Googlen blogialusta, joten täytyy olla varovainen sen kanssa mitä toivoo, kun se voi vielä toteutuakin. G-firmasta olisi varmasti hienoa olla suoraan yhteydessä aivoihimme.
Radiohiljaisuuden aikana on taas kuohuttu perheistä, lapsista ja äideistä (oliko näitä jatkuvia "kohuja" ennenkin näin paljon vai huomaako ne paremmin nyt, kun on itsekin äiti?).
Ensin kokoomusnuorista jo tähän mennessä lähtenyt nuori lupaus (joo, en jaksa tarkistaa sen nimen oikeinkirjoitusta eikä tyyppi ansaitse nimeään tuotavan esiin enää kertaakaan) kokee, että lapsilisät kannustavat heikompaa ainesta lisääntymään. Niillä tuilla kuulemma ihan tienaa. En osaa sanoa, mitä ainesta meidän perhe nyt sitten on tai ei ole, mutta sen tiedän, että joka kuukausi käytämme tuohon vauvalaiseemme enemmän rahaa kuin se huima satasen lapsilisä.
Samalla viikolla aika lailla matkaillut Riku Rantala kertoi kokemuksestaan, että Suomessa ei oikein siedetä lapsia. Rantala sai myös paljon huomiota - ja vastaväitteitä. Ne alkoivat aika usein "en vihaa lapsia, mutta...". Kaava on tuttu monista en ole rasisti, mutta... -lausunnoista. Oikea mielipide kommenttien takana näkyy kirkkaammin, kun vaihtaa sanan "lapsi" tilalle vaikka sanan "vammainen", "suomenruotsalainen" tai "nainen":
"Toki ymmärrän, että vammaiset eivät seuraa kaikkia yhteiskunnan normeja, mutta en silti nauti siitä että niitä rikotaan."
"Kun olen ravintolassa syömässä, en todellakaan halua kuulla suomenruotsalaisten puhuvan ruotsia."
"Väsyneenä työpäivän jälkeen en vain todellakaan jaksa kaikkialla mellastavia naisia."
Niin, eihän noin kukaan puhu. Lapset nähtiin monissa kommenteissa jotenkin vähemmän ihmisinä, joita hyvin levänneenä ja rajoitetuissa konteksteissa siedetään, ei enempää. Tässäkin keskustelussa nousivat esiin myös lapsiperheille maksetut tuet. Ei Suomessa vihata lapsia, kun täällä saa lapsilisää. Kai näin ajattelevilla on sitten hyvin läheinen suhde hyvinvointivaltioon, kun sille voi ulkoistaa lapsista tykkäämisen, kun ei itse halua tai jaksa sietää niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti