Lomalla

Hih, lehtikirjoittelu jatkuu. Ehdin vasta eilen illalla Hesarin mielipidekirjoituksiin, jossa oli oikea mielipidekirjoitusten kukkanen. Sen kirjoittaja vaikutti hieman varttuneemmalle täti-ihmiselle (jätetään hänenkin nimensä nyt armollisesti mainitsematta). Kirjoituksen muoto oli klassista yleisönosastokamaa siinä mielessä, että sen oman mielipiteen ilmaisu oli aika vaikeaa, ja jos tekstistä yritti etsiä jotain ehdotusta, heitti aikansa aivan hukkaan.

Jutun pointti oli ilmeisesti se, että äitien ei pitäisi olla kotona.

Asia ei suinkaan kuitenkaan ole näin yksioikoinen, onhan kirjoittaja herra paratkoon varmasti avarakatseinen ja ymmärtää erilaisia tilanteita! Useamman lapsen hoitaminen on nimittäin työhön verrattavaa. Yhden vauvan hoitaminen sen sijaan on sama asia kuin lomailu.Hyväntahtoisesti täti vielä kummasteli, kuinka moni nainen uskaltaa riskeerata asemansa työmarkkinoilla tällä tavalla.

Täti kyllä myöntää, että saattaa hyvinkin olla niin, että vauvalle kotonaoleminen sopii. Hyvä tilanne olisi myös se, että isät olisivat kotona, mutta hepäs eivät halua "vaippa- ja soserumbaan". Ja äidithän eivät edes päästäisi isiä kotiin, kun tykkäävät lomailla.

Aikamoinen tenka på - liekö täti alkanut hannailla, eikä ihan ehdottanut, että vauvojen kannattaisi olla yksin kotona. Hehän ovat tämän logiikan mukaan ainoita, joiden kotonaolosta on hyötyä sen lisäksi, että vauvat ilmeisesti haluavat siellä olla. Naisethan haluavat olla, mutta siitä lomailusta ei hyödy kukaan. Miesten hyödyttäisi olla, mutta hehän eivät halua.

Onhan se tietysti niin, että toiset tykkäävät järjestää lomillaan esimerkiksi kesämökillä sellaisen työleirin, että se muistuttaa paljon nykyistä arkeani. Se, että välillä tekisi mieli päästä töihin lepäämään (ajatelkaa nyt, kahvitauko!), vain vahvistaa käsitystä. Ja toden totta, mies ei ole osoittanut mitään halukkuutta imettämiseen, joka olisi meillä edellytys vauvan kanssa kotonaolemiselle.
Vauvan mielipidettä ei tätä kirjoitusta varten saatu tarkistettua.

Kiitos nauruista, täti.