Rytmitaju

Pienten lasten elämässä rutiinit ovat kuulemma kovasti tärkeitä (en tiedä vielä, meillä on vasta vauva). Vauvojen ollessa kyseessä vertaillaan ja kysellään vauvojen rytmeistä; mm. että nukutaanko öisin. Vauvoilla ei siis ole välttämättä mitään vuorokausirytmiä syntyessään. Toiset luovat oman rytminsä ja pysyvät siinä ennustettavan tarkasti. Toiset, kuten meidän mussukkamme, ovat spontaanimpia ja rytmittömämpiä.

Yöt meillä on kyllä onneksi nukuttu koko ajan. Jo sairaalassa neiti nukkui pidempiä pätkiä öisin ja nykyään mennään yleensä kahdella yösyötöllä. Tosin toinen "yösyöttö" on klo 6-7 aamulla, mutta kai se lasketaan yösyötöksi, jos sen jälkeen mennään vielä nukkumaan...

Päivisin onkin sitten ihan eri meininki. Saattaa nukuttaa tai sitten ei ja vaikka nukuttaisi niin ei välttämättä nukuta. Ja jos nukutaan niin ihan 10 minuuttia kyllä riittää. Kun on aamusta iltaan huolehtinut pikkuvauvasta ilman varsinaisia taukoja, tietää olleensa päivän hereillä. Usein toisteltu fraasi meidän taloudessa onkin "onneksi se nukkuu yönsä".

Neuvolassa asiasta ei oltu kovin kiinnostuneita ja mihinkään unikouluihin pieni on liian pieni, mutta päätimme silti yrittää hiukan rytmittää päivää. Käytännössä siis nukuttamalla nukuttaa päiväunille. Kahden-kolmen tunnin hereilläolon jälkeen neiti on monesti väsyneen oloinen ja kärttyinen, joten päätettiin, että kahden tunnin hereilläolon jälkeen kokeillaan saada hänet unille.

Mistään vanhempien lepohetkistä ei ole kyse, sillä aikamoista jalkatyötä nämä "pakotetut" päiväunet ovat olleet. Joko kärrykävelyllä tai sitten kantoliinassa ympäri asuntoa tepastellen, sillä kun liike loppuu, loppuvat unet. Eikä nukuttaminen joka kerta onnistu.

No, toimiiko se? Ehkä hiukan aikaista sanoa, mutta nykyään voi olla melko varma, että uni voittaa kitisijän, jos vain pysyy liikkeessä sitkeästi. Lisäksi nyt päivänä muutamana neiti on nukahtanut muutaman kerran sänkyynsä (siis yli 10 minuutiksi) ja kerran jopa ihan itsekseen leikkimatolle.