Jos olet vasara, lyö kovaa. Jos olet naula, pidä pääsi pystyssä.
Jos puuskuttaa kuin juna, ei tule mitään alapäästä ulos. Enpä olisi itse osannut noin näppärästi sitä sanoa, ja siksi olimmekin eilen synnytysvalmennuksessa kuuntelevina osapuolina. Mitään maata mullistavan uutta valmennuksessa ei tullut ilmi, mutta toisaalta kyseessä on sen verran jännä paikka, että kertauksesta tuskin on haittaa.
Itselle parasta antia olivat varmaan konkreettiset ohjeet ja kuvailut lähtien siitä, milloin sairaalaan on syytä lähteä. En ollut aiemmin tullut ajatelleeksi oman rentoutumisen merkitystä hormonitoiminnalle, joka vaikuttaa synnytyksen kulkuun. Ei siis kannata haluta hammasta purren sankariäidiksi, joka ei ota kipulääkitystä, sillä se pureminen vain hidastaa synnytyksen kulkua. Kuvailut ponnistusvaiheen supistusten kestosta ja tauoista niiden välillä toivat mieleen intervallijumppatunnin, ja kyllähän sellaisesta nyt selviää.
Kätilö ei ehkä ihan saanut yleisöstään tuntumaa, kun ihmetteli, että kukaan ei tosiaan kokenut synnytysvideota niin ahdistavana, että ei uskalla sitä katsoa. Samoin kaikki halusivat jäädä lopuksi kuulemaan erilaisista riskeistä, joita synnytykseen liittyy, vaikka erikseen todettiin monta kertaa, että ihan hyvin voi lähteä. Siis voi hyvää päivää, joka toisen paikalla olleen täytyy tavalla tai toisella itse synnyttää ja aika läheltä sen pääsee kokemaan se toinenkin puoli yleisöä. Ei taida oikein olla sellaista vaihtoehtoa, että synnytys on vaan liian rankka asia käsiteltäväksi. Ja kyllä ainakin minusta on parempi tietää realistisesti, mitä riskejä on ja miten niihin sairaalassa reagoidaan, sen sijaan, että tietäisin ylimalkaisesti olemassa olevan riskejä, joista kukaan ei kuitenkaan uskalla ääneen puhuakaan.
Muutenkin tyyli oli omaan makuuni aika, no, hymistelevä. Ei tullut pieneen mieleen kysyä vaikkapa ulostamisesta synnytyksen aikana, mikä ällöttää itseäni ajatuksena tällä hetkellä aikas paljon. (Ja ei, se ei helpota, että kätilö on varmasti nähnyt sellaista ennenkin. Kyse on siitä, että minä mieluummin en kakkaisi muiden ihmisten nähden.) Olettaisin, että tällä tyylillä varmisteltiin sitä, ettei kukaan ainakaan valmennuksen takia ala pelätä synnytystä. Se nyt ainakin saavutettiin, ennemmin odotan innolla vierailua synnytyssairaalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti