Elämä antaa meille takaisin sen, minkä annamme toisillemme.
Senkin kunniaksi, että tässä on vielä viimeinen päivä toimistolla lusittavaa ennen joululomaa, hiukan vakavamielisempää asiaa.
Joulu jos mikä on perhejuhla, isolla p:llä. Silti joukossamme on monia, joilla ei ole perhettä syystä tai toisesta. Vieläkin ikävämpää perhejuhla-aika varmasti niille, joilla kyllä on perhe, mutta hyvin ongelmallinen sellainen. Enkä nyt tarkoita vain sitä, että perhe on vähän outo tai sen kanssa ei ole aina aivan samalla aaltopituudella kaikesta – sellaista olettaisin sen olevan kaikilla (paitsi elokuvissa).
Onneksi on myös sellaisia ihania ihmisiä, jotka uhraavat aikaa joulunakin, jotta kaikenlaista apua ja tukea on tarjolla. Esimerkiksi Ensi- ja turvakodit päivystävät läpi joulun. Mikä olisikaan hirveämpää kuin kohdata perheväkivaltaa ja sitten lukittu ovi, kun hakee turvaa? Perheväkivalta on muutenkin niin iljettävää, että siitä pitäisi aina olla joulurauhan julistuksen mukainen ankarampi rangaistus!
Myös SPR:n Nuorten turvatalot ovat auki – mikäli siis teinillä menee perheen kanssa sukset todella pahasti ristiin, ei tarvitse ainakaan kadulla hortoilla. Yksinäisille jutteluseuraa tarjoaa mm. kirkko näppärästi Facebookin chatissa. Mielenterveysseuran kriisipuhelin vastaa myös joulunaikaan.
Paljon lämpimiä ajatuksia näitä tärkeitä töitä tekeville. Ja me muut muistamme olla sitten ainakin kilttejä niille omille lähimäisille. Nyt jouluradio päälle ja viimeiset rutistukset ennen joulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti