torstai 8. joulukuuta 2011

Pikku pähkinä

Kun kulkuri on varoissaan, häntä sanotaan turistiksi.

YLE:n nettisivuilla on tänään juttua harvinaisista nimistä ja niiden käsittelystä Oikeusministeriön nimilautakunnassa. Lautakunta on linjannut, että mm. Atominos ja Macadamia eivät ole sopivia nimiä suomalaislapsille. Kuulemma noin puolet käsiteltävistä nimistä ei mene läpi. Toisaalta käsittelyyn tulee vain muutamia kymmeniä nimiä, kun lapsia syntyy noin 60 000 vuodessa. Jotta nimi hyväksytään, sen pitää sopia kielikorvaan ja nimistöön. Tiukkapipoisia lautakunnassa ei kuulemma olla. Läpi ovatkin menneet mm. Kiirus ja Jackeriina.


Ei auta, vaikka lapsi olisi ihan näiden pähkinöiden näköinen.

Lapsen nimeäminen ei ole helppoa. Hirveä vastuu painaa, kun siitä meidän valitsemasta nimestä tulee iso osa pienen identiteettiä. Vaikka eihän se nimi tunnetusti miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Jos nyt kuitenkin pyrkisi vähentämään koulukiusaamisen riskiä edes sen verran, että nimi ei ole ihan mahdoton.  Toisaalta oma kullanmuru tuntuu tietysti niin erityiseltä, että hänelle haluaisi antaa sellaisen nimen, jota ei ole ihan joka toisella saman ikäisellä.

Miehen suvussa varsinkin pojat ovat saaneet toisia nimiä isovanhempiensa mukaan. Tavallaan ymmärrän kivan jatkuvuuden idean, mutta olen todennut, että meidän lapsi saa kyllä ihan omat nimet. En myöskään lämpene väännöksille ja johdannaisille meidän vanhempien nimistä.

Ymmärrän kyllä huomattavasti paremmin Jackeriinan vanhempia kuin niitä, jotka nimesivät lapsiaan Ridgeksi ja Brookeksi Kauniiden ja Rohkeiden mukaan. Ehkä erikoisuuden tavoittelu ei kuitenkaan ole meidän juttumme. Haussa on nimi, joka on selkeästi tunnistettavissa nimeksi, jota ei ole keksimällä keksitty, mutta joka ei olisi ihan yleisimpien etunimien top 10:ssä.  Muutamia vaihtoehtoja onkin jo pyöritelty, niin tytölle kuin pojalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti