Kohdennettua mainontaa?

Jokainen näkee miltä näytät mutta harva tietää millainen todella olet.

Nykyään internetistä saa meistä kaikenlaista tietoa. Kuulemme usein myös, että mainostajat hyödyntävät innolla tätä dataa ja ruudussa vilkkuvat mainokset, jotka on suunnattu meille muun muassa iän, asuinpaikan ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Yle on nostanut tämän uutiseksi asti tänään.

Suuntauksen voi nähdä vähintään ärsyttävänä ellei jopa huolestuttavana. Ei minulla ole varsinaista halua jakaa monia asioita itsestäni erilaisia asioita kauppaavien tahojen kanssa. Siksipä en tykkäilekään kaikenmaailman hallimarketeista, vaikka arpoisivat mitä.

Omakohtainen kokemus ei kuitenkaan aina tue käsitystä siitä, että tietoa minusta hyödynnettäisiin mainonnan kohdentamisessa. Facebookissa on viime aikoina näkynyt usein mainostusta lapsettomuushoitoihin.  Onneksi ei tosiaan kosketa minua.

Lisäksi on esimerkkejä siitä, että dataa on kerätty, mutta sitä ei ole ymmärretty. Tutulle pitkässä suhteessa elävälle musiikinharrastajalle oli alkanut puolestaan ilmaantua deitti-palstojen mainoksia, kun hän oli etsinyt single-levyjä verkkokaupoista. Ei tainnut paljoa olla hyötyä siitäkään mainonnasta.

Puhelinmyynti on tietysti eri asia – ja aivan eri sfääreissä ärsyttävyyden suhteen – mutta siihen olen itse asiassa usein toivonut jonkinlaista kohderyhmätietoutta. Kun olin sinkku, minulle yritettiin markkinoida kuukausittaisia miesten kalsaritoimituksia. Samoin olen kertonut ainakin kymmenille myyjille inhoavani erästä tiettyä lehteä, jota minulle jostain kohtalonoikusta yritetään markkinoida useammin kuin mitään muuta julkaisua. Voi kunpa ne myyjät laittaisivat tietoihinsa ylös, että tälle henkilölle tämän lehden kauppaaminen on ajanhukkaa. Niin ei ainakaan samasta soittelufirmasta tulisi puheluita, jotka ovat turhia molemmille osapuolille.

Kuva: Mainostoimisto Mansikka