torstai 12. tammikuuta 2012

Äklömakeaa

Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä että ruusuissa on okaita. Minä olen kiitollinen siitä että okaissa on ruusuja. (Alphonse Karr)

Tänään nautittiin jälleen odottavien äitien kattavasta terveydenhuollosta. Vuorossa oli ainakin meidän kunnassa kaikille yli 25-vuotiaille odottajille vähintään kerran odotusaikana tehtävä sokerirasitustesti. Neuvolassa lohduteltiin, että arvoissa ei todennäköisesti ole mitään häikkää. Lisäksi mikäli hyvän tuloksen saatuaan on joskus uudelleen raskaana eikä paino ole noussut, ei testiä tarvitse uusia.

Lohdutteluja tarjottiin varmaankin siksi, että sokerirasitustestiä pidetään kovasti epämiellyttävänä. Etukäteispelottelu toimi minun kohdallani siinä mielessä hyvin, että odotin paljon epämukavampaa kokemusta kuin minkä todellisuus sitten tarjosi.

Juu toki inhoan paastoarvojen ottamista, kun ei saa syödä aamupalaa. Ja ei, neulalla pistely verikokeita varten ei ole mukavaa. Niin ja onhan se vähän tympeää kökkiä terveyskeskuksessa kaksi tuntia. Piikitykset sujuivat pienistä ja ”liukkaista” suonistani huolimatta kuitenkin hyvin, juotava vesi-glukoosisekoitus ei ollut varoitusten mukaisesti karmaisevan pahaa, vaan ainoastaan todella makeaa ja mikäs siinä sitten kirjan kanssa oli istuskellessa.

Ensimmäisen pikatestin mukaan arvot olivat hyvät, mutta varsinaisen tuloksen saa vasta huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti