Hyvä syy

Mielipiteet tulisi muodostaa varovasti - ja muuttaa vielä varovammin.

Varmaan aika monet ovat huomanneet omissa piireissään, että lapsettomuus valintana on yleistynyt ja yleistymässä. Minusta kohtapuoliin kolmikymppisenä ei ole pätkääkään ihmeellistä, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät halua lapsia. Onko maailmassa mitään, mitä kaikki, siis kertakaikkisen joka ikinen yksilö, haluaisivat?

Taloussanomissa kerrottiin, että Evita-lehti halusi kuitenkin selvittää, miksi lapsettomuus yleistyy. 40 % kaikista lapsettomista kolme-nelikymppisistä naisista vastasi, että he eivät ole keksineet hyvää syytä tehdä lapsia. Kun vastaajia jaoteltiin koulutustason mukaan, korkeasti koulutetuista lapsettomista näin vastasi 49 %.

Mahtavaa, että yhä useampi uskaltaa olla rehellinen itselleen (ja muille) ja ei hanki minkäänlaisesta painostuksesta lapsia. Kuitenkin tuo perustelu kuulostaa omaan korvaani vähän hassulle.
Haetaanko siinä rationaalista syytä, loogista perustelua, että lapsi olisi nyt hyvä ratkaisu? ”Valtio tarvitsee tulevia veronmaksajia, teenpä lapsen.”  Sellainen kuulostaisi ihan kauhealle syylle hankkia lapsi!

Ovatko biologiset tarpeet jatkaa sukua hyvä syy? Itselleni ei ehtinyt tulla mitään vauvakuumetta, jossa keho oikein huutaisi haluaan lisääntyä. Vaikea siis sanoa sellaisesta mitään. Syy voisi tietysti olla myös lapsesta lähtöisin, että on valmis antamaan lapselle hyvän kodin ja huolenpitoa. Tosin silloin ei tarvitsisi hankkia omaa lasta, kun kodin tarvitsijoita on jo maailmassa.

Mikä sitten on minun ja miehen syy tulla vanhemmiksi? Me haluamme. Olemme ihan alkutaipaleestamme asti puhuneet innolla siitä, että joskus meillä on lapsia - perhe. Haluamme rakastaa ja kasvattaa. Onko haluaminen mitenkään hyvä syy? Yleisesti ottaen ”mä haluun” ei ole kovin arvostettu argumentti.
On monia syitä, joilla voisi perustella, että meidän ei kannattaisi hankkia lapsia. Niistä yksikään ei vaan tunnu missään. Ja tunnepohjalla minä näin ison asian lopulta päätän – ilman mitään hyvää syytä.