maanantai 12. maaliskuuta 2012

Rikoo on risana ruma

Vain typerys kuvittelee, että hinta ja arvo ovat yksi ja sama asia.

Ulkona paistaa mielettömän ihana kevätaurinko, viikonloppuna sai viettää aika monien läheisten kanssa, joita harvemmin näkee ja tällä(kin) viikolla on paljon kivoja asioita tiedossa. Silti tuli vähän ylimääräisen maanantaifiilis, kun huomasin kesken lounaan, että kuljeskelen ympäriinsä legginseissä, joiden sivusaumassa on reikä. Mitään ei onneksi vilku mekon alta ja tuskin kovin moni muu reikää huomaa (en huomannut minäkään ennen kuin sormi osui siihen), ei siis maailman suurimpia katastrofeja, mutta tympäisee kuitenkin.

Kismitystä nostaa hiukan se, että nämä ovat pari kuukautta vanhat äitiyslegginsit. Päällä niitä on pidetty ja käytön jälkeen pesty ehkä viisi kertaa. Miten hitossa ne voivat hajota jo nyt?
Kangas on sinällään ihan kunnollista trikoota. Pukineet on ostettu erityisliikkeestä ja eivät olleet ihan kaikista halvimmat.  Näin ollen oletin, että nämä pysyvät hyvinä edes tämän raskauden loppuun.

Minulla on myös yksi uutena ostettu raskausajan mekko, johon on tullut mielestäni nukkaantunut todella nopeasti. Mekko on kyllä ollut joulun jälkeen vähintään viikoittain päällä ja pesussa, että on sitä toki pidettykin. Toisaalta joulusta on nyt vain päälle kaksi kuukautta. Eikö mekon valmistaja todella ole ajatellut, että raskausajan vaatteen olisi hyvä kestää vähintään puoli vuotta (jos ajatellaan, että ensimmäinen kolmannes menisi ”tavallisilla” vaatteilla)?

Onko minulle nyt vain sattunut huonoa laatua vai ovatko kaikki vaatteet nykyään tällaista sekundaa? Vai ajatellaanko, että lyhyeksi ajaksi ostetun äitiysvaatteen ei tarvitse kestää? Tietysti minulla on paljon runsaampi valikoima muita kuin äitiysajan vaatteita, joten yhtä niistä ei tule välttämättä kulutettua lyhyen ajan sisällä kovin tiiviisti. Silti minulla on monia useita vuosia vanhoja vaatteita, jotka ovat paljon paremmassa kunnossa kuin nämä esimerkkitapaukset muutaman kuukauden jälkeen. Tosin olen myös saanut kavereilta käytössä olleita äitiysvaatteita, jotka ovat pitäneet kutinsa oikein hyvin. Ehkä sitä pitäisikin satsata jatkossa vain käytettyihin vaatteisiin.


Otsikkohan on tietysti väännös Mikko Alatalon melko karmeasta kappaleesta, jota voi kuunnella ärsytykseensä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti