lauantai 22. lokakuuta 2011

Naista karvoihin katsominen

Jotkut ihmiset jaksavat marista siitä että ruusuissa on okaita. Minä olen kiitollinen siitä että okaissa on ruusuja. (Alphonse Karr)

Minulla on länsimaisen kauneuskäsityksen mukainen suhde kroppani eri karvoihin. Tiedättä varmasti: näyttävästi tukkaa ja ripsiä sekä kivat kulmakarvat. Muuten karvoitus saisi olla hyvin minimissä tai olematonta.

Hiukseni ovat melko pitkät ja luonnostaan tumman vaaleat. Niitä on värjätty monta monituista vuotta punaisen ja tummanruskean kautta eräänä kesänä Tallinnassa pienen kommunikaatiohäiriön jälkeen syntyneeseen todella vaaleaan kesäblondiin. Tuon melkein valkoiseksi menneen blondin jälkeen olen pikkuhiljaa tummentanut hiuksia kohti omaa väriäni – joten nyt ne vaalenevat asteittain kohti latvoja. Kun pikkuihminen ilmoitti olemassaolostaan sisälläni, päätin että ainakaan raskausaikana en värjää kemiallisesti hiuksiani ollenkaan. Aika hurjia aineita ovat nimittäin nuo hiusvärien kemikaalit.

Ripset ja kulmat ovat onnekseni aika tummat ihan omillaan, joten perus ripsivärillä ja ajoittaisella kulmien nyppimisellä pärjäilee hyvin.

Sääret, kainalot ja bikinirajat ovatkin sitten alituisten karvanpoistotoimenpiteiden kohteena. Sääriä pyrin yleensä sokeroimaan joko kotona tai hoitolassa. Tykkään, että sileä tunne kestää pidempään ja ainakin uskottelen itselleni, että sillä tavalla karvat pikku hiljaa ohentuvat ja ehkä lopulta karvankasvu väheneekin.

Viime kesänä ennen häitä päätin kokeilla valoimpulssikarvanpoistoa kainaloihin ja bikinirajoille. Siinä karvatuppi tuhotaan kokonaan valolla, minkä myötä karva tippuu pois. Koska karvat kasvavat sykleissä tarvitaan näitä hoitoja noin 5-10, aluksi kahden viikon ja sitten kuukauden välein. Olen nyt käynyt kolme kertaa ja tänään on edessä neljäs hoitokerta. Tulokset ovat olleet positivisia – karvat todella pysyivät poissa. Nyt sitten seurailen, että missä vaiheessa kaikki eri sykleissä olevat karvat ovat päätyneet käsittelyyn.

Tämä nainen puolestaan näyttää onnelliselle kainalokarvojensa kanssa.

Ilmaista lysti ei tosiaankaan ole, ensimmäiset kerrat otin Citydealin lahjakortin kautta ja sen jälkeen kerrat ovat maksaneet 100 euroa. Mikäli kuitenkin tosiaan on kuten luvataan, eli karvankasvu näillä alueilla loppuu kokonaan, on hoito mielestäni hintansa arvoista.  Kyllähän höyliin ja sheivausvaahtoihinkin menee rahaa. Ja lisäksi tykkään ajatella, että sitten kun pikkaisemme on maailmassa, minun ei tarvitse käyttää aikaa tai ajatuksia siitä huolehtimiseen, ovatko kainaloni päässeet rehottamaan. Seikka, joka ainakin minulla vaikuttaa kuin huomaamatta omaan olotilaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti